perjantai 29. elokuuta 2008

Kesää ikävöiden


Eilen täällä satoi niin kylmästi, että tuntui, että olisi voinut tulla vaikka räntää. Sen takia innostuinkin tallettamaan kesän vihreyden tähän koruun. Rannekoru hopeasta ja chrysophrasesta (mitähän se on muuten suomeksi?). Vielä mietin, että patinoisinko vaiko en, nimittäin tiedän, että tämä näyttäisi huippuhyvältä myös oikein mustaksi patinoituna. Mitä mieltä?

9 kommenttia:

siina*k kirjoitti...

Siinä on taas korupiikki poikineen!

Krysopraasi taitaa olla suomenkielinen vastine, ellei joku muu ole toista mieltä ;)

Katri kirjoitti...

Niin on. Korupiikkejä on "muutama" :o

Kaunis koru, jota en patinoisi, sillä tuo on niin ihanan kesäisen vihreä ja kuulas.

Raija kirjoitti...

Ihana vihreä, älä vain patinoi :)Miten ihmeessä sun hermot kestää noiden korupiikkien vääntelyä? Mulla kilahtaa alta aikayksikön, kun ei ne kuitenkaan tuu riittävän kireelle ja ja ...

inkku kirjoitti...

Krysopraasi. :) Se rauhoittaa levotonta mieltä, mulla on ko. kivi huomenlahjasormuksessa. :D Minä taas patinoisin mutta taidan olla vastarannan kiiski.

Sirpale kirjoitti...

Krysopraasi siis.
Näin se on jotenkin levollinen. Jos sen patinoisi, siihen tulisi särmää enemmän. Jaa-a, olisinkohan nyt levollisuuden tarpeessa kuitenkin. Ehkä jää näin, makustelen tätä hetken aikaa.

mags kirjoitti...

Ihanan raikas ja kesänheleä - älä patinoi ;-)
(Vaikka aika lailla houkuttais nähdä oikein tummanksi patinoitunakin...)

Anu kirjoitti...

Patinoisin, mutta minä nyt patinoinkin kaiken mikä liikkuu ;)Ihana vihreä sävy noissa kivissä.

Helmeilevä Helise kirjoitti...

Mäkin patinoisin... Koru on noin, patinoimatta kauniin vihreä ja raikas... Mutta patinoituna siihen tulee varmasti sellaista upeaa syvyyttä ja voimaa!
Niin tai näin... Koru on todella kaunis! :)

Evve kirjoitti...

mahtavan pirteä rannekoru, heti tuli lämpimät kesäpäivät mieleen. :)